Alempaa tieverkkoa ei saa unohtaa

Suomen tiestön korjausvelka kasvaa kasvamistaan. Tulevaisuudessa tilanne näyttää entistä vaikeammalta, vaikka korjausvelkaa on pyritty taittamaan. Vuonna 2020 korjausvelkaa oltiin jo taittamassa, mutta nyt vaikeuskerroin taas kasvaa – pitkälti ilman Suomen omaa syytä.

Kuluvana vuonna kansainvälisesti epävakaa tilanne näkyy suoraan myös maamme tiestössä. Aiemmasta 4000:n päällystekilometrin tasosta on laskettu puoleen, kun bitumin hinta on kallistunut. Rahalla saa aiempaa vähemmän asfalttia. Venäjältä tullut halvempi bitumi on nyt korvattava kalliimmalla ja se näkyy suoraan tiestössä.

Yksityisteiden avustus on ensi vuonna 23 miljoonaa euroa. Summa on kohtuullisen hyvä, sillä myös nollavuosia on historiassa nähty. Liian usein alempiasteisen tiestön merkitys unohtuu suurhankkeiden alle, vaikka nimenomaan soratiet ovat verkostomme hiussuonia. Ilman monipuolista tieverkostoa ei esimerkiksi puu siirry metsästä tehtaille ja edelleen satamiin vientiin. Pohjois-Karjalan kannalta liikenneyhteydet pohjoiseen, länteen ja etelään korostuvat entisestään, sillä idän suunta on vuosiksi pitkälti kiinni. Ja syystä.

Koko itäisen Suomen huoltovarmuudesta on huolehdittava. On Suomen etu, myös turvallisuuden kannalta, että Itä-Suomi pysyy asuttuna ja elinkeinoelämä kasvaa. Samoin on Itä-Suomen etu – sanoisin jopa välttämättömyys - että liikenneyhteydet muualle maahan paranevat. Tämän on oltava edunvalvontamme keskiössä.

Yksityisteiden ja tiekuntien kannata toivottavaa olisi, että jo nykyinen eduskunta ennättäisi muuttaa yksityisteitä koskevaa asetusta. Vireillä oleva muutos on perusteltu. Tarkoitus on muuttaa omarahoitusosuuksia nykyistä pienemmiksi, eli vähentää tiekuntien omarahoitusosuutta! Tuki nousisi nykyisestä 50%:sta 70%:iin ja samalla myös korjaus- että talvikunnossapidon valtiontuen osuudet kasvaisivat.

Timo Väänänen
Kansanedustajaehdokas (kesk.)
Lieksa